Lappilaiset

Vuoden 2019 Eduskunta vaaleista on pyritty tekemään ilmastovaaleja, sotevaaleja, maahanmuuttovaaleja tai jotakin muuta yhdenasian vaaleja.
Meille Tähtiliikkeen kansanedustajaehdokkaille nämä ovat valtiolliset vaalit joissa haetaan eduskuntaan kyvykkäitä valtion asioiden hoitajia.

Me Tähtiliikkeen Lappilaiset kansanedustajaehdokkaat teemme näistä vaaleista myös Lappilaisten vaalit, joilla nostamme Lappilaisten asiat kuuluville. Samalla haemme oikeutusta hoitaa asioitamme, varallisuuttamme ja Lappilaisten ihmisten oikeutta asua ja rakentaa maakuntaansa haluamallaan tavalla, tekemällä omaa maakuntaa koskevat päätökset omassa maakunnassamme omien päättäjien toimesta. Lappi on ollut erilainen maakunta koko Suomen olemassaolon ajan verrattuna muuhun maahan. Se on eriytynyt edelleen omaleimaiseksi ihmisten, elinkeinotoiminnan ja luontonsa ja luonnonvarojensa puolesta.

Lappilaiset luonnonvarat ovat olleet koko Suomen historian ajan eteläisen suomen rakennustarpeisiin valjastettuja. Samalla tavalla koko 2000-luvun ajan Lapin luonnonvaroja on annettu myös muun maailman kehittämisen tarpeiksi ilman erillistä korvausta oman maakunnan väestölle. Soklin ja muiden kaivosten perintönä Lapissa tullaan jakamaan vain kallis jälkien korjaus ja pitkäkestoinen luonnon ennalleen palaamisen odotus. Luonnonvarojen jako ulos kuluneella hallituskaudella ei ole osoittanut mitään uutta. Lappilainen Kemijoki Oy on nostettu myös "kenkkäyslistalle". Kemijoki oy:n, samoin kuin muutkin valtion laitokset Lapissa kuuluisivat tehdä tuottoa ensisijaisesti Lapin ihmisten hyvinvoinniksi. Euroopan yhdentymisen myötä Lappilaisten ja muidenkin maakuntien erityisolot ja erityiset tarpeet ovat jääneet koko ajan vähemmälle huomiolle. Kun päätöksenteko eduskunnan taholta on siirtynyt enmpi Eurooppalaisille tahoille, ja näkyy olevan nykyisten vallanpitäjien tahtona siirtää sitä edelleen liittovaltiosuuntaan, on Lappilaisen ihmisen kannalta ensiarvoisen tärkeää ottaa päätöksenteko omista asioista omiin käsiin.

Ihmetellä sopii että aktiivisimmat Lappilaisetkin parlamentaarikot ovat kiiruhtaneet kyllä puolustamaan Espanjan maakunnissa tapahtuvia itsehallinto ja itsenäisyyspyrkimyksiä, mutta oman maakunnan väestön halut ottaa itseä koskeva päätöksenteko omiin käsiin on jäänyt vaimenevien puheiden tasolle.

Olemme nähneet neljä vuotta kestäneen maakunta ja sote-uudistus farssin. Kaikki suomalaiset puolueet olivat sitoutuneet vaalikauden alussa uudistuksen aikaan saamiseksi. Hallinnon ja terveyspalvelujen uudistus kuitenkin kaatui koska sitä lähdettiin rakentamaan hallituksessa istuvien puolueiden omien etujen turvaaminen ensisijaisena tavoitteena, ei maan ja kansalaisten tarpeet ja edut. Seurauksena sekä Kokoomuksesta että Keskustasta erkani ihmisiä jotka katsovat kansanvallan toteutumisen olevan tärkeämpi kuin puoluevallan pönkittäminen.

Maakuntahallinon rakentaminen ja ylläpitäminen pitää lähteä maakuntien oman tahdon mukaisesti. Ei keskusjohtoisen hallinnon sanelemana. Lapin ja muidenkin maakuntien toimesta on jo muodostettu alueita hallinnoimaan sairaanhoito ja muita sosiaalipalveluja. Kuntien hallinnot kykenevät rakentamaan myös maakuntahallinnot samalla tavalla koskemaan kaikkia hallinnonaloja. Kunnilla on jo valmiiksi verotusoikeus joka mahdollistaa hallintorakenteiden toiminnan ylläpitämisen sen siirtymäajan joka Maakuntien eriyttäminen valtionhallinnosta vaatii lainsäädännällisesti mikäli sitä joudutaan pitkään peistä taittamaan. Päällekkäisiä hallintoja maakunnille ja valtiolle ei saa luoda. Valtion hallintoa on purettava sen mukaan kun hallinto maakunnissa saadaan rakennettua. Valtion tehtäviksi riittävät ulkopolitiikan ja puolustuspolitiikan hoitaminen.